Välittäminen on vahva työkalu vastoinkäymisten käsittelemisessä sekä työpaikalla että sen ulkopuolella. Suomessa työntekijöiden oikeudet ja hyvinvointi ovat keskeisiä arvoja, ja yksittäisillä teoilla voi luoda psykologista turvallisuutta henkilöstön keskuudessa.
Elämme haastavia aikoja, mikä saattaa aiheuttaa epävarmuutta, pelkoa ja ahdistustakin. Siksi positiiviset uutiset ja keskinäinen välittäminen ovat enemmän kuin tervetulleita ikävien uutisten vastapainoksi. Välittäminen ja toivo toimivat psykologisina puskureina ja auttavat meitä kaikkia käsittelemään kielteisiä tunteita ja katsomaan rohkeasti eteenpäin. Duggelby, Cooper ja Penz (2009) havaitsivat tutkimuksessaan, että toivo voi olla työpaikalla voimakas motivaation, sitoutumisen ja suorituskyvyn lähde, joka antaa voimaa ja suuntaa ponnisteluille.
Toivo on kuin kompassi myrskyssä: se ei välttämättä poista esteitä tai haasteita, mutta antaa suunnan ja uskon siihen, että haastavasta tilanteesta on mahdollista löytää tie ulos väljemmille vesille.
Onnellisuus voi lisätä onnellisuutta – matala hierarkia auttaa
Ei ole sattumaa, että Suomi on sijoittunut tänä vuonna jo kuudetta kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi (The World Happiness Report 2023). Suomi on panostanut jo vuosikymmeniä hyvinvointivaltion kehittämiseen, ja tätä työtä kannattaa haastavista ajoista huolimatta vaalia jatkossakin. Suomessa on edelleen matala korruptioaste ja vahva luottamus poliisiin, oikeusjärjestelmään ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Suomen hyvinvointijärjestelmä, joka kattaa peruspalvelut, kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaaliturvan kaikille kansalaisille, luo turvallisuuden tunnetta ja vähentää eriarvoisuutta. Suomessa on laadukas ja saavutettava koulutusjärjestelmä, ja tuloerot ovat pienemmät kuin monissa muissa maissa.
Meillä on myös vahva sosiaalinen pääoma, ja voimme luottaa yhteiskunnallisiin instituutioihin ja toinen toisiimme – kaveria ei jätetä. Paikalliset yhdistykset, talkootyö, kuorot ja urheiluseurat muodostavat yhteisöverkoston, johon perustuvat vahvat luottamuksen ja vuorovaikutuksen normit (Putnam 2000). Sosiaalisella pääomalla on vaikutusta monille eri osa-alueille, sillä se vähentää osaltaan myös korruptiota ja rikollisuutta, parantaa oppimistuloksia ja lisää elinvuosia (Putnam 2007, Lomas 1998, Kawachi & Berkman 2000, Kreuter et al. 2001).
Työelämän haasteista huolimatta suomalaisille organisaatioille on tyypillistä matala hierarkia ja hajautettu päätöksenteko, mikä edistää avointa ja suoraa kommunikointia työkavereiden kesken tehtävänimikkeestä riippumatta. Työntekijöiden oikeudet ja hyvinvointi ovat Suomessa keskeisiä arvoja, ja voimme olla ylpeitä siitä, että meillä kunnioitetaan tasapainoa työ- ja yksityiselämän välillä. Suomalaiset ovat myös tunnetusti mökkikansaa: Suomen luonto – metsät, järvet ja puhdas ilma – edistävät ihmisten hyvinvointia ja antavat mahdollisuuksia virkistäytymiseen.
2020-luvun kriisivuodet eivät näytä heikentäneen ihmisten tyytyväisyyttä omaan elämäänsä – hyväntahtoisuus vaikuttaa jopa kasvaneen, ja ihmiset ovat aiempaa huomaavaisempia toisiaan kohtaan. Jokapäiväiset pyyteettömät hyvät teot, kuten tuntemattomien auttaminen tai hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen, ovat yleistyneet jo kaksi vuotta peräkkäin ja ovat jopa pandemiaa edeltäneen tason yläpuolella. Mikä parasta, pyyteettömän avun saaminen ja antaminen näyttävät lisäävän sekä auttajan että autettavan hyvinvointia (The World Happiness Report 2023).
Välitetään toisistamme aidosti
Visiomme Klarigolla on olla Suomen välittävin konsulttitalo, ja tämä lupaus on juuri nyt hyvin ajankohtainen. Meillä välitetään sekä asiakkaista että henkilöstöstä – välitämme siis toinen toisistamme. Uskomme, että tämä näkyy parempana palveluna myös asiakkaillemme, sillä hymy kuuluu tunnetusti äänestä.
Henkilöstön näkökulmasta välittäminen näyttäytyy psykologisen turvallisuuden tunteena työyhteisössä. Voimme jutella avoimesti ja nostaa tarvittaessa myös kissan pöydälle ilman huolta kielteisistä seurauksista. Voimme esittää tyhmiä kysymyksiä ilman huolta siitä, että meitä pidetään ammattitaidottomina. Voimme myöntää virheet ja oppia niistä sen sijaan, että niitä pitäisi peitellä. Voimme kokeilla uusia asioita ilman pelkoa siitä, että epäonnistumisia käytetään meitä vastaan.
Psykologinen turvallisuus ei tarkoita konfliktien välttämistä tai kritiikin puuttumista. Sen sijaan se tarkoittaa ympäristöä, jossa konfliktit voidaan käsitellä rakentavasti ja avoimesti, sillä meillä on kollegoina hyvä tahto toisiamme kohtaan.
Pidetään siis huolta toisistamme – suomalaisina ja kollegoina – ja pistetään hyvä kiertämään!
Lue lisää: https://klarigo.fi/tekoalysta-ei-ole-projektipaallikoksi-inhimillisyys-kunniaan/
Teksti: Pirjo Akselin
Artikkelikuva: Minna Laukkanen
