LähiTapiola Henkiyhtiön Veera Lammi hankkeen omistajana ja Klarigon Kaija Jokiharju hankejohtajana muodostavat aisaparin, joka vastaa yli satavuotiaan vakuutusyhtiön historian suurimmasta uudistushankkeesta.
Marraskuussa 2022 LähiTapiola Henkiyhtiö täytti sata vuotta ja merkkipäivänä yhtiön hallitus teki ison päätöksen uudistaa tietojärjestelmät ydintä myöten. Kyseessä on yhtiön historian mittavin investointi.
Järjestelmäuudistuksella tavoitellaan merkittävää asiakaskokemuksen tasonnostoa ja sitä kautta saatavaa liiketoiminnan kasvua. Samalla kuitataan pois vuosikymmenien aikana kertynyt teknologiavelka.
Monivuotista hanketta vetää Klarigon johtava konsultti Kaija Jokiharju. Hän muodostaa hankkeen omistajan, LähiTapiola Henkiyhtiön johtajan Veera Lammin kanssa tutkaparin, jonka tehtävänä on luotsata hanke onnistuneesti maaliin.
Vaikka hankkeen parissa on paiskittu töitä jo jonkin aikaa, hanketta on jäljellä vielä useita vuosia. Kaksikko tekee hankkeessa tiivistä yhteistyötä johtaessaan noin 200 henkilön hankeorganisaatiota. Hankkeen kokoluokasta antaa hyvän kuvan se, että LähiTapiola Henkiyhtiössä työskentelee yhteensä noin 170 ihmistä.
”Olemme lähteneet meidän mittakaavassa once in a lifetime -hankkeeseen”, Lammi sanoo.
Lammilla on takana pitkä ura LähiTapiola-ryhmässä. Toisin sanoen hän tietää, mistä puhuu – ja ennen kaikkea mitä on tekemässä.
”Olen 20 vuoden aikana kerännyt kokemusta siitä, miten asioita voisi tehdä paremmin. Tunnen asiakastarpeet, tuotteet ja prosessit, joten ymmärrän, mitä on tarve uudistaa”, Lammi toteaa.
Yhtiön johdon ei siksi tarvinnut kauan myydä hänelle ajatusta ryhtymisestä hankkeen omistajaksi.
”Onhan tämä ihan ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää omaa ammattitaitoa”, hän myöntää.
Hankejohtajan valintaan palkattiin headhunter

Yksi Lammin ensimmäisistä tehtävistä hankkeen parissa oli hankejohtajan valitseminen.
”Meillä ei ollut organisaatiossa sellaista osaamista ja ymmärrystä, mitä tämän kokoluokan hanke oikeasti tarkoittaa”, Lammi myöntää.
Hankejohtajan valintaprosessi oli perusteellinen ja siinä käytettiin myös ulkopuolista apua. Toimeksianto oli siinä mielessä avoin, että hankejohtaja voitaisiin joko palkata tai hankkia ostopalveluna, johon päädyttiinkin, koska tehtävään valittiin Klarigon Kaija Jokiharju.
Jokiharju teki vaikutuksen monipuolisella ja pitkällä kokemuksellaan sekä suurista ICT-hankkeista että kansainvälisistä kumppaneista. Kaiken lisäksi Kaijalle LähiTapiola-ryhmä oli entuudestaan tuttu. Hän työskenteli vielä kymmenisen vuotta sitten Tapiola-pankin tietohallintojohtajana ja johtoryhmän jäsenenä.
Lammi sanoo, että apuna valinnassa olleelle headhunterille annettiin ohjeeksi löytää tehtävään Suomen paras hankejohtaja – ja sellainen myös saatiin. Ja vaikka Kaija Jokiharju on melkein kaiken nähnyt hankejohtaja, ei hänkään pääse tämän kokoluokan toimeksiantoja kovinkaan usein toteuttamaan.
“Tämä on minullekin ainutlaatuista, koska koska näin syvälle liiketoiminnan uudistamiseen meneviä hankkeita pääsee tekemään harvemmin kuin pelkkiä suuria ICT-hankkeita”, Jokiharju kertoo.
Hankkeen omistajan ja hankejohtajan kemiat kohtaavat

Substanssiosaaminen ja kokemus hankkeiden onnistuneesta läpiviemisestä painavat vaakakupissa yleensä eniten, kun hankejohtajaa valitaan. Mutta tuiki tärkeää on myös, että hankkeen omistaja ja hankejohtaja tulevat erinomaisesti juttuun keskenään ja ajattelevat ammatillisesti samalla tavalla.
”Meillä on samat työn tekemisen periaatteet, yhteinen maali ja sparraamme toisiamme koko ajan. Kun nämä asiat toimivat, yhteistyökin sujuu”, Lammi tuumaa.
Lammin ja Jokiharjun kohdalla tämä on käynyt toteen. Kahdessa vuodessa kaksikko on hitsautunut sen verran hyvin yhteen, että tässäkin haastattelussa he täydentävät monta kertaa toistensa sanomisen loppuun.
”Tätä hanketta on tekemässä useampi sata ihmistä. Kyllähän se näkyisi heille, jos meidän kemiat eivät jostain syystä kohtaisi”, Jokiharju kertoo.
Lammi näkee, että jos hankkeen omistajan ja hankejohtajan keskusteluyhteys pätkii, pahimmillaan lapsi voi mennä pesuveden mukana eli esimerkiksi jokin tärkeä liiketoiminnallinen avainasia voisi jäädä toteutumatta.
”Meillä on tässä hankkeessa isot tavoitteet liiketoiminnan kasvuun liittyen ja tietyt avainasiat, jotka sen mahdollistavat”, Lammi muistuttaa.
Hankkeen omistajalla ja hankejohtajalla on kaksi eri näkökulmaa mutta yhteinen päämäärä, jota kohti edetään tavoitteellisesti.
Hankkeen omistaja vastaa kokonaisinvestoinnista ja pitää huolta siitä, että hankkeelle asetetut liiketoiminnalliset tavoitteet toteutuvat. Hankejohtaja puolestaan johtaa toteutusta ja huolehtii siitä, että aikataulussa ja budjetissa pysytään. Mutta hankejohtajankin on hyvä ymmärtää liiketoiminnallisia kokonaisuuksia.
”Riippuvuudet tällaisissa hankkeissa voivat olla hirveitä. Saatat liikuttaa jotain neljän viiden viikon ajan, mutta sen seuraukset saattavat näkyä vasta vuoden kuluttua”, Jokiharju sanoo.
Jokiharju kuvailee laajoja järjestelmähankkeita ongelmanratkaisupeliksi. Vaikeimpia asioita hän ratkoo välillä aivot sauhuten yhdessä Lammin kanssa. Valittujen teknologioiden asettamat rajoitteet saattavat nimittäin joskus vaikuttaa hankkeen liiketoiminnallisiin tavoitteisiin, jolloin solmun avaamiseen tarvitaan kummankin kyvykkyyksiä.
”Jos näin isossa hankkeessa ei ole koko ajan jokin ongelma ratkaistavana ja nurkan takana jo seuraava odottamassa, niin silloin vasta joku on menossa pieleen”, Jokiharju naurahtaa.
Pääosin näitä ongelmia ratkaisevat hankkeen parissa työskentelevät tiimit, joita tämän kokoisessa hankkeessa on kosolti.
”Meillä on hirvittävän iso ja hyvä porukka suunnittelemassa asioita. Tiimiläiset alkavat olla niin kouliintuneita, että he osaavat nähdä potentiaalisia ongelmia jo ennakkoon”, Jokiharju kiittelee.
”Jos ongelma tulee Kaijan pöydälle, silloin asiat ovat jo tosi vaikeita”, Lammi huomauttaa.
Tällöin aikaa ei ole tuhlattavaksi. Apua parivaljakko saa tarvittaessa muun muassa hankkeen ohjausryhmältä tai yhtiön johdolta.
”Jos me emme kommentoi asiaa ja ohjeista viemään hanketta johonkin suuntaan, niin silloin juna pysähtyy”, Lammi sanoo ja Jokiharju jatkaa: ”Ja se on pahinta, mitä voi käydä.”
”Tämä on onnekasta ostohankejohtajalle”

Veera Lammi ja Kaija Jokiharju aloittavat päivän yleensä seitsemän aikoihin aamulla.
”Vaihdamme kahvikupin ääressä kuulumiset ja lähdemme siitä päivään. Emme me välttämättä koko päivää peräkanaa juokse, mutta päivitämme aina päivän aluksi ja päätteeksi toisillemme, missä mennään”, Lammi kertoo.
Dialogi hankkeen kulusta on jatkuvaa, eikä kumpikaan jyrää toistaan, vaikka hankkeen omistajan valta on ehdoton, kuten Jokiharju asian muotoilee. Tällainen hankkeen omistajan ja hankejohtajan välinen hyvä keskinäinen suhde ei muuten ole mikään itsestäänselvyys.
”Tämä on onnekas tilanne ostohankejohtajalle”, Jokiharju myöntää ja jatkaa. ”Vaikka kyllä se varmasti riippuu paljon itsestäkin. Minulla on aikaisemminkin mennyt hyvin omistajien kanssa.”
Jos hankkeen omistajan ja hankejohtajan välillä olisi kissanhännänvetoa tai keskusteluyhteys pätkisi, jälki voisi olla hankkeen kannalta tuhoisaa monessakin mielessä. Esimerkiksi henkilöstölle tämä saattaisi näkyä ”sekoiluna” ja ristiriitaisina ohjeistuksina.
”Emme me voi uhrata ihmisten hyvinvointia”, Jokiharju tähdentää.
Hankkeessa työskentelevien ihmisten hyvinvoinnin lisäksi tärkeää on myös hankkeen omistajan ja hankejohtajan oma jaksaminen. Siksi Lammi ja Jokiharju tukevat myös toisiaan siinä, ettei kumpikaan pala projektin takia loppuun. Koska kyseessä on vuosia kestävä hanke, työtä tehdään pääosin kestävästi virka-aikaan.
”Näin suurta hanketta ei voi tehdä sillä periaatteella, että vedetään päivien tai viikkojen aikana itsemme piippuun. Olemme liikkeellä sillä asenteella, että kyseessä on maraton”, Lammi sanoo.
Mutta siitä ei pääse mihinkään, että välillä työt tulevat jopa uniin.
”Tämä on suuri ja monisyinen hanke, jossa meillä on todella suuri vastuu. Maailmalla suurien järjestelmien uudistukset ovat saaneet vaikeuksiin isojakin firmoja”, Jokiharju muistuttaa.
Kaikesta tästä huolimatta molemmat ovat sitä mieltä, että vauhdilla mennään eteenpäin ja paikallaan istumalla asiat eivät edisty.
Ulkoistettu hankejohtaja katsoo asioita objektiivisesti

Veera Lammi on tyytyväinen päätökseen, että hankkeeseen valittiin ulkoistettu hankejohtaja, joka osaa katsoa asioita myös ulkopuolisin silmin.
”Kaija on tuonut meidän organisaatioon uudenlaista ajattelua ja kellotaajuutta”, Lammi kiittelee.
Jokiharjun supervoimana voidaan pitää paitsi ongelmanratkaisukykyä myös taitoa puskea asioita eteenpäin päämäärätietoisesti ja vauhdikkaasti säilyttäen kuitenkin hyvä tekemisen meininki. Ja vaikka Jokiharju on sitoutunut hankkeeseen vuosiksi eteenpäin ja tekee päivittäin töitä asiakkaan toimistossa Tapiolassa, hän varmistaa myös objektiivisen näkökulman asioihin.
”Mutta tämä ei tarkoita sitä, ettenkö tekisi asiakkaan puolesta kaikkeni. Olen aina täydellä sydämellä asiakkaan puolella”, Jokiharju korostaa.
Kunnianhimoisena konsulttina hänen tavoitteena on paitsi täyttää asiakkaan odotukset myös mahdollisuuksien mukaan tarjota asiakkaalle vähän jotain ekstraa.
”Ajattelen sitä eräänlaisena hankejohtajan lahjana liiketoiminnalle”, Jokiharju kuvailee.
Kaijan ajattelu kuvaa erinomaisesti kaikkien klarigolaisten tapaa toimia. Klarigon visiona on nimittäin olla Suomen välittävin konsulttitalo, eikä kyseessä ole pelkkä sanahelinä vaan aidot teot, joita Kaija ja kumppanit asiakkaiden eteen päivittäin tekevät.
Teksti: Jussi Miettinen Kuvat: Markus Sommers
Klarigo tarjoaa kovan luokan ammattilaisia vaativiin it-alan toimeksiantoihin. Asiantuntijoidemme ydinosaamista ovat talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät, projektinhallinta sekä analytiikan ja raportoinnin kehittäminen. Palvelemme erikokoisia yrityksiä toimialariippumattomasti ja teemme aina parhaamme asiakkaidemme eteen. Välitämme aidosti työntekijöistämme, asiakkaistamme ja yhteistyökumppaneistamme. Tämä näkyy kaikessa mitä teemme.