Suomalaisyritykset ovat nähneet pilvipalveluiden hyödyt etujoukoissa erityisesti HR-puolella. Mutta jättikö juna hitaat asemalle ruikuttamaan? Onko nyt jo liian myöhäistä päästä pilveen?
Ei suinkaan, vastaa PilviBarin ensimmäinen haastateltava, Klarigon johtava konsultti Anna Nikoskelainen ja ottaa paremman asennon nojatuolissa.
“Nyt on itse asiassa iso buumi menossa ja hyvä hetki lähteä mukaan”, hän sanoo.
Nikoskelainenkin on ollut mukana monessa projektissa, jossa täkäläiset yritykset ovat pilvimaailman pioneereina siirtäneet HR-toimintojaan vanhasta uuteen.
Hänen mukaansa Suomessa on oivallettu se, että pilvipalveluiden selainpohjaiset käyttöliittymät erityisesti HR-puolella ovat notkeita, helppokäyttöisiä ja hyvännäköisiä. Vanhan SAPin henkilöstöjärjestelmät taas, niin no, pikkaisen kankeita.
Miksi pilveen pitää päästä?
Pilvipalvelut tehostavat henkilöstön toimintaa ja yritykset säästävät rahaa. Pilvessä olevia ohjelmistoja on myös aiempaa helpompi ylläpitää ja päivittää. Yritysten IT-osastot puolestaan kiittävät siitä, että pilvessä projektit eivät ole yhtä raskaita ja työläitä kuin vanhassa toimintaympäristössä.
Hyvänä esimerkkinä Nikoskelainen mainitsee erään suuren suomalaisen pörssiyhtiön hiljattain valmistuneen projektin, jossa hän toimi asiakkaan organisaatiossa projektipäällikkönä.
Projekti kesti kahdeksan kuukautta, mikä on SAP-hankkeeksi vain ohikiitävä hetki.
“Uudistuksessa oli yli 50 maata, yli 10000 työntekijää ja integraatiot jäi alle 10:een. Monia ällistytti se, että päätimme tehdä kaikki maat ja asiat samalla kerralla, emmekä pilotoineet järjestelmää ensin esimerkiksi kahdessa maassa”, Nikoskelainen sanoo.
Projekti kesti kahdeksan kuukautta, mikä on SAP-hankkeeksi vain ohikiitävä hetki. Vanhassa maailmassa hanke olisi kestänyt vähintään vuoden, eikä sitä olisi pystytty toteuttamaan yhtä laajana.
Räätälöinti vähenee merkittävästi
Sanat integraatio ja konfigurointi toistuvat projektista toiseen kulkevan Nikoskelaisen puheessa usein. Se ei ole hänen kaltaiselle SAP-konsultille harvinaista, sillä hän paiskii päivittäin töitä järjestelmien toteutuksien, niihin liittyvien prosessien ja integraatioiden eli järjestelmien yhteensovittamisen kanssa.
SAPin kaltaisten toiminnanohjausjärjestelmähirviöiden koodilonkerot ulottuvat kaikkialle yrityksen toimintaan, kuten tuotantoon, logistiikkaan ja taloushallintoon, ja eri osastojen järjestelmien pitää pystyä “keskustella” keskenään. Esimerkiksi HR:n järjestelmästä pitää kulkea tietoa palkanlaskentajärjestelmään muun muassa silloin, kun työntekijän titteli muuttuu tai palkkaan tulee korotus.
Jotta tämä toimisi, järjestelmät pitää integroida eli liittää toisiinsa. Se on usein helpommin sanottu kuin tehty.
Järjestelmien integrointia tarvitaan pilvessäkin, mutta projektit eivät ole yhtä raskaita kuin aiemmin. Sen sijaan räätälöinnit vähenevät merkittävästi. Se on hyvä asia, koska vanhassa toimintamallissa yritykset tekivät usein myös turhia konfiguraatioita, joihin paloi rahaa.
Pilvessä omaa koodia ei enää niin vain lisätä mukaan. ”Ja ihmeellisesti pärjätään ilman sitä.”
Mukautukset vaikeuttavat SAPin ohjelmistopäivitysten tekemistä. Jos omaa koodia on kirjoitettu kosolti, jo niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin ohjelmistopäivityksestä voidaan saada pieni projekti aikaiseksi.
Pilvessä omaa koodia ei enää niin vain lisätä mukaan. “Ja ihmeellisesti pärjätään ilman sitä”, Nikoskelainen naurahtaa. “Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö voisi tehdä mitään omaa, vaan pilvessä mukautuksiin on olemassa tietyt vakiomallit.”
Pysyykö SAP muutoksessa mukana?
SAP kehittää ohjelmistojaan vanhaa kunnioittaen mutta uutta luoden. Nyt yritys elää siirtymävaihetta. Ohjelmistojätti on antanut vauhtia muutokseen ilmoittamalla julkisesti, että tuki vanhaan SAPiin päättyy jossain vaiheessa.
Jo nyt suurimmat ponnistukset SAP kohdistaa pilvipalveluiden kehittämiseen. Kehitystyötä tekevät myös SAP Communityn kolmannen osapuolen ohjelmistokehittäjät, jotka suunnittelevat SAP-ympäristössä toimivia sovelluksia ja myyvät niihin käyttölisenssejä.
Painetta pilvipalveluihin siirtymiseen luovat myös yksittäiset ihmiset, nimittäin työnhakijat.
“SAPin vanha rekrytointityökalu on suoraan sanoen järkyttävä. Esimerkiksi työnhakijoilta tulee tosi huonoa palautetta, koska se toimii niin huonosti”, Nikoskelainen sanoo.
Sen sijaan pilvessä tiedot siirtyvät sujuvasti HR-järjestelmään esimerkiksi LinkedIn-verkostosta ja Monster-rekrytointi-sivustolta.
Myös henkilöstön kehittämiseen liittyvät järjestelmät ovat menneet valovuoden eteenpäin vanhaan nähden — varsinkin käytettävyydeltään.
“Vanhat järjestelmät toimivat hyvin henkilöiden perustietoihin, muutoksiin ja tehtävänvaihtoihin. Mutta kun tullaan esimerkiksi talent managementin eli henkilöstön kehittämisen puolelle, niin mahdollisuudet pilvessä ovat paljon suuremmat”, Nikoskelainen kehuu.
Sen vuoksi hän kehottaa HR-järjestelmän kehittämistä suunnittelevia yritysten unohtamaan vanhan järjestelmän laastaroimisen ja suuntaavaan mieluummin katseen kohti tulevaisuutta — siis pilvipalveluita — ja mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
“Fakta on se, että jossain vaiheessa kaikki yritysten IT-ympäristöt, -ohjelmistot ja -sovellukset sijaitsevat pilvessä. Tulevaisuuteen on kuitenkin kuljettava askel kerrallaan, sinne ei voi vain hypätä. Siksi toimeen ryhtymistä ei kannata lykätä enää eteenpäin.”
Teksti: Jussi Miettinen
