Sattuma johdattaa ihmisiä joskus mielenkiintoisiin paikkoihin, myös työuralla. Näin kävi HR-projektipäällikkö Piia Jahkoselle, joka valmistuttuaan yliopistosta kielenopettajaksi päätyi vuokratyöntekijäksi Nokialle. Ei kuitenkaan opettamaan nokialaisille ruotsia tai saksaa, vaan testaamaan globaalin HR-järjestelmän isoa päivitystä
Piia oli jo opiskeluaikana epäillyt, haluaako hän ihan oikeasti opettaa kieliä työkseen. Tunne tästä vahvistui, kun hän teki sijaisuuksia opintojen ohessa yläasteella. Ruotsi ei ollut monelle murrosikäiselle se innostavin oppiaine.
Nokialla Piian tajuntaan iski sitten lujaa, että häntä kiinnostavat IT-järjestelmät ja HR-asiat. Myös Nokialla huomattiin hänen innostuksensa ja taitonsa omaksua nopeasti uusia asioita ja järjestelmiä. Vuokratyösopimuksen päätyttyä hänet palkattiin tuolloin kukoistuksen vuosia viettäneen matkapuhelinjätin palvelukseen.
Hukkaan kieltenopettajan opinnot eivät kuitenkaan ole menneet. Esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja hän on tarvinnut työssään projektien parissa lähes päivittäin. Eikä kielitaidosta ole koskaan mitään haittaa. Tämänkin haastattelun hän olisi voinut antaa englanniksi, ruotsiksi, saksaksi tai ranskaksi.
”Klarigossa mietitään aidosti ihmisiä”
Nokian jälkeen Piia työskenteli kiinnostavissa tehtävissä muun muassa kahdessa suuressa pörssiyhtiössä, kunnes jokin aika sitten törmäsi netissä Klarigon rekrytointi-ilmoitukseen.
”En ollut aikeissa vaihtaa työpaikkaa, mutta kun kävin katsomassa Klarigon nettisivuja, niistä paistoi lämminhenkisyys ja ihmisläheisyys”, Piia sanoo.
Hän mietti, onko kaikki tuo vain juhlapuhetta, mutta vastasi silti rekrytointisivuston kyselyyn, jossa testattiin, voisiko hän olla Klarigon uusi HR-projektipäällikkö. Pian hänet kutsuttiin tapaamiseen toimitusjohtaja Jenni Khadrin ja kehitysjohtaja Marketta Iivarin kanssa.
”Tapaamisessa vain vahvistui fiilis siitä, että Klarigossa mietitään aidosti ihmisiä ja ettei kyse ole kieli vyön alla rahan perässä juoksemisesta, vaan siitä, miten työtä voisi tehdä pitäen elämän eri palaset tasapainossa.”
Kahden alakouluikäisen lapsen äidistä tämä tuntui erityisen tärkeältä.
Kokenut HR-projektipäällikkö ja -asiantuntija
Piiaa motivoi vaihtamaan työpaikkaa myös se, että konsulttina hän pääsisi tekemään monipuolisia töitä erilaisissa yrityksissä esimerkiksi projektipäällikkönä tai asiantuntijana.
“Minulla on vahva tausta ja osaaminen HR-järjestelmistä. Kyseessä voi olla esimerkiksi kokonaan uuden järjestelmän käyttöönotto tai prosessin miettiminen, kuinka järjestelmä vastaa jonkin työyhteisön tarpeisiin”, hän pohtii mahdollisia tulevia toimeksiantojaan.
Hyvä HR-projektipäällikkö on ihmisistä välittävä moniosaaja, joka osaa pitää yhtä aikaa monia lankoja käsissään.
”Tärkeää on kyky johtaa, innostaa ja pitää huolta ihmisistä, jotka ovat mukana projektissa”, Piia korostaa.
Esimerkiksi uuden HR-järjestelmän käyttöönotossa on pidettävä aina kirkkaana mielessä ne ihmiset, jotka käyttävät ohjelmistoa päivittäisessä työssään. Siksi hän haluaa osallistaa määritellyt käyttäjien edustajat mukaan projektiin juttelemalla heidän kanssaan erilaisista tarpeista ja odotuksista.
Hän tietää, että HR-järjestelmäprojektilla voi olla kauaskantoisia seurauksia työntekijäkokemukseen. Huonosti tarpeisiin soveltuva järjestelmä aiheuttaa sitä käyttävien keskuudessa turhautumista ja tehottomuutta.
Toisaalta myöskään pilvilinnoja ei voi rakentaa. Käydessään keskusteluja projektin alussa järjestelmän tulevien käyttäjien kanssa hän on usein törmännyt liian suuriin odotuksiin. Tällöin kommunikointi järjestelmän mahdollisuuksista ja toisaalta rajoitteista nousee arvoon arvaamattomaan.
Viisautta on myös malttaa edetä esimerkiksi SAP SuccessFactorsin kaltaisen järkäleen kanssa hitaasti mutta varmasti.
”Projektipäällikön on tärkeä ymmärtää, mitä osia järjestelmästä halutaan ottaa käyttöön heti ja mitkä osat voidaan jättää odottamaan myöhempiä vaiheita. Elefanttia ei kannata syödä kerralla vaan pienissä paloissa.”
Tekoäly vapauttaa resursseja luovaan työhön
IT-alalla on juostava täysillä pysyäkseen paikallaan. Tällä jo hieman kuluneella lauseella viitataan siihen, että tekniikka kehittyy niin nopeaa vauhtia, etteivät kaikki tahdo pysyä perässä. Nykyään vauhtia pitää yllä tietenkin tekoäly, jonka mahdollisuuksia tutkitaan myös monien yrityksien HR-osastoilla.
”Tekoälyä voidaan käyttää rekrytoinnissa vaikkapa hakijoiden esivalintaan, kuten ansioluetteloiden läpikäyntiin, viestien kirjoittamiseen ja lähettämiseen hakijoille. Kaikki tämä säästää rekrytoijien aikaa”, Piia luettelee.
Piia kuuluu selvästi niiden ihmisten joukkoon, jotka pitävät tekoälyä uhan sijaan mahdollisuutena. Edellisessä työssään hän oli mukana tekoälyyn pohjautuvan chatbotin käyttöönottoprojektissa. Siinä botti määriteltiin vastaamaan henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden puolesta useisiin jatkuvasti toistuviin kysymyksiin esimerkiksi HR-prosesseista ja -säännöistä.
”Tekoälyn mahdollisuuksiin liittyy niin monia aspekteja. Ihmiset voivat esimerkiksi pelätä tekoälyn vievän työpaikkoja, mutta se voi vapauttaa resursseja tuottavampaan ja luovempaan työhön, jolta rutiininomaiset tehtävät vievät normaalisti aikaa”, Piia sanoo.
Työpaikkojen menettämisen sijaan tekoälyn yleistyminen voikin siis itse asiassa johtaa kiinnostavampaan ja vähemmän kuluttavaan työelämään. Kuka voisi sanoa tällaiselle mahdollisuudelle ei?
Ei ainakaan Piia Jahkonen, joka vaihtoi sen perässä työpaikkaa Suomen välittävimpään konsulttitoimistoon.
Tätä et tiennyt Piiasta
Piia Jahkonen harrastaa lukemista, käsitöitä ja laulua. Heillä on kotona omat karaokelaitteet, ja usein heillä vietetäänkin perheen, sukulaisten tai ystävien kesken karaokeiltoja. Piian bravuuri karaokessa on Laila Kinnusen Pojat-kappale.
Teksti: Jussi Miettinen Kuvat: Niina Stolt
