Työelämä ylikuormittaa kehoa ja aivoja. Maaretta Tukiainen uskoo, että teknologian avulla ongelmat on ratkaistavissa. Tulevaisuudessa tärkeää on kyky sopeutua muutokseen.
Maaretta Tukiaisen nimen eteen ei voi sovitella vain yhtä titteliä. Hän on tietokirjailija, toimittaja, muotoilija, yritysvalmentaja — ja yrittäjä.
Tukiainen onkin hyvä esimerkki tulevaisuuden tietotyöläisestä, jolle tienestit virtaavat useasta isosta purosta.
Kun Tukiainen irtisanoutui viisi vuotta sitten televisiokanava Subin kanavajohtajan paikalta, hän teki kaksi päätöstä: Ensinnäkin hän tekisi ainoastaan asioita, joihin hän itse uskoo. Toiseksi hän päätti, ettei tekisi töitä paskapäiden kanssa. Tämän ohjeen hän oli kuullut aiemmin eräällä johtamisen kurssilla Piilaaksossa.
Päätökset ovat pitäneet. ”Mun duuni on tehdä sitä, mitä sisältäni kumpuaa”, Tukiainen kuvailee.
USEAN TUTKINNON NAISET
On penkkaripäivä. Abiturientit ovat kierrelleet Helsingin katuja kuorma-autojen lavalla. Tänään he eivät huolehdi huomisesta, mutta pian alkaa valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin ja pänttääminen pääsykokeisiin.
Jos opinnot sujuvat aikataulussa, noin viiden vuoden päästä he valmistuvat ja aloittavat työt. On mahdotonta sanoa tarkasti, millainen työelämä heitä tuolloin odottaa, mutta yksi asia on ainakin varma.
”Keskeinen taito, jota he tarvitsevat, on muutoksen aallonharjalla ratsastaminen”, Maaretta Tukiainen sanoo.
Tukiaisen kannustaa opettelemaan uusia taitoja ja hän vannoo elinikäisen oppimisen nimeen.
Hän on kasvatustieteiden maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti ja sisustusarkkitehti. Parhaillaan hän opiskelee NLP-kouluttajaksi.
Tukiaisen mukaan useiden tutkintojen suorittaminen on naisille tyypillistä. Se kävi ilmi, kun hän kirjoitti yhdessä Jaana Villasen kanssa kirjaa Huippunaiset. Teos ilmestyy huhtikuussa ja siinä kaksikko kertoo menestyneiden suomalaisnaisten tarinoita.
”Anne Berner, Kaari Utrio, Minna Parikka, Ann Wahlroos-Jaakkola, Nasima Razmyar, Susanna Mälkki ja Riikka Kämppi”, Tukiainen luettelee naisia, jotka esiintyvät kirjassa.
”NYKYSYSTEEMI KUORMITTAA AIVOJA JA KEHOA”
Huippunaiset on Tukiaiselle jo toinen kirja tänä vuonna. Ensimmäinen, Hyvän mielen taidot, ilmestyi tammikuussa. Siinä hän antaa käytännön vinkkejä siihen, kuinka mieltä voi valmistaa toimimaan paremmin paitsi arjen myös työelämän haasteissa.
Ja niitähän tunnetusti riittää.
”Teknologinen kehitys on ollut niin nopeaa, ettei ihminen lajina ole vielä sopeutunut siihen”, Tukiainen väittää.
Hänen mielestään nykysysteemi kuormittaa liikaa paitsi kehoa myös aivoja. Hän kuitenkin uskoo, että ongelma vielä ratkeaa sillä, mikä sen on aiheuttanutkin eli teknologialla.
”Nyt mennään vähän rajalla, mutta uskon, että pystymme vielä sopeutumaan. Emme ole vielä onnistuneet kehittämään teknisiä välineitä tilanteen korjaamiseksi, mutta uskon sen olevan mahdollista”, hän sanoo.
Eikä Tukiainen puhu nyt älypuhelimeen ladattavasta mindfulness- tai self help -sovelluksesta, vaan neurobiologiaan ja aivokemiaan kohdistuvasta radikaalista tutkimuksesta.
Esimerkiksi haastattelua seuraavalla viikolla hän on menossa kokeilemaan erästä suomalaisen yrityksen kehittämää ohjelmaa, jonka tarkoitus on rauhoittaa stressaantuneiden tietotyöläisten kierroksilla käyvät aivot. Kyseessä on Oculus Rift -laseilla katsottava, virtuaalisten geometristen kuvioiden virta.
”Kuvioiden tarkoitus on rauhoittaa poukkoilevat ajatukset”, Tukiainen kertoo.
VALLANKUMOUSTEN TEKEMINEN INSPIROI
Ylikuormituksen lisäksi Tukiainen näkee työelämässä toisenkin suuren ongelman. Nimittäin sen, että kova kilpailu on kovettanut yritysten arvomaailman.
”Moni tuntemani johtoasemassa oleva keski-ikäinen nainen on lähtenyt vapaaehtoisesti työmarkkinoilta, äänestänyt jaloillaan, koska he kokivat työpaikkansa arvomaailman niin vastenmieliseksi”, Tukiainen sanoo.
Tukiaisen mukaan yhteistä naisille on ollut se, että he alkavat jo tuntea omat arvonsa, ja ne ovat inhimillisemmät ja tasa-arvoisemmat kuin mitäyrityksillä on usein tarjota.
”On selvää, että meneillään on merkityksen kriisi. Moni pohtii sitä, miksi on täällä, mitä minä tarvitsen. Olemme länsimaissa Maslow’n tarvehierarkiassa jo niin korkealla, että jäljellä on enää oikeastaan itsensä toteuttamisen tarve”,
Tukiainen näkee.
Tukiainen ei itsekään haikaile palkkatöiden pariin, vaan on tyytyväinen sekatietotyöläisyyteensä, jossa hän voi lähteä esimerkiksi Amsterdamiin kirjoittamaan kirjaa silloin kun huvittaa ja jossa hän pystyy muuttamaan maailmaa.
”Minua inspiroi vallankumousten tekeminen”, hän sanoo.
Teksti: Jussi Miettinen
